Lentopalloerotuomari
Suomen Lentopalloliitto ry / ETR

Nuorisotuomarikurssi

1 NUORISOTUOMARIUS

YLEISTÄ

Tämä koulutusmateriaali on tarkoitettu nuorisotuomarikoulutukseen. Keskittykää asiaan nimenomaan tuomarin näkökulmasta tässä koulutuksessa.

Kun nuorisotuomarikoulutukseen osallistunut nuori haluaa aloittaa erotuomaritoiminnan, tulee hänen hankkia C-junioreista alkaen erillinen nuorisotuomarilisenssi: http://www.lentopalloliitto.fi/urheilua/kilpailu/lisenssit/erotuomarilisenssit.htmlSitä nuoremmille tuomarilisenssi sisältyy pelaajalisenssiin (minituomarit).

Erotuomarien peruskurssille voi osallistua 15-vuotta täyttänyt ja siten suorittaa III-luokan erotuomarikortin.

Nuorisotuomari tuomitsee oman ikäryhmänsä ja nuorempiensa otteluita niin sarjoissa kuin turnauksissakin.

Nuorisotuomari on oikeutettu erotuomarikorvauksiin niissä tuomitsemissaan otteluissa, joissa korvaukset ovat määritelty.

Toimintansa jatkuvuuden edellytyksenä nuorisotuomarilla on lisenssin hankintavelvollisuus vuosittain.

Nuorisotuomarina hän voi jatkaa toimintaansa siihen saakka, kun hän pelaajanakin täyttää 18 vuotta.

Eteneminen tuomariuralla selvitetään tarkemmin erotuomareiden jatkokoulutus -osiossa.

MIKSI LENTOPALLOEROTUOMARIKSI?

Lentopallopeli kokonaisuudessaan käsittää seuraihmiset (valmentajat, pelaajat ja seuran muut taustahenkilöt), muut lajin piirissä toimivat järjestöihmiset ja erotuomarit. Jos siis haluat toimia hienon lajin lentopallon parissa ja mielestäsi et saa täyttä tyydytystä muilta lentopallon osa-alueilta, niin ryhdy lentopalloerotuomariksi

2 NUORISOTUOMARINA TOIMIMINEN

Sääntötuntemus

Erotuomarina toimiminen perustuu voimassaolevien lentopallosääntöjen ja nuorten mestaruuskilpailuja koskevien sarjamääräyksien tuntemiseen ja niiden noudattamiseen sekä soveltamiseen otteluissa. Eri-ikäisten nuorten turnauksissa annetaan lisäksi erillisiä ohjeita, joita niissä noudatetaan. Erotuomarin ratkaisuvallan perustana tärkein asia on hyvä sääntötuntemus. Erotuomarin tulee soveltaa sääntöjä pelin hengessä sallien luvallinen toiminta ja poistaen sääntöjen vastainen pelitapa.

Lentopallosääntöihin paneudutaan tarkemmin tämän koulutustilaisuuden ja materiaalin yhteydessä. Koulutuksessa käsitellään myös sarjamääräyksiä ja minilentopallosääntöjä.

On suositeltavaa, että nuorisotuomari tutustuisi tämän kurssimateriaalin lisäksi paremmin myös kansainväliseen lentopallosääntökirjaan. Sääntökirja on tulostettavissa Suomen lentopalloliiton internet-sivuilta osoitteesta:
http://www.lentopalloliitto.fi/urheilua/kilpailu/kilpailusaannot-sarjamaaraykset-ja-poytakirjat.html.

Selaimessa luettava sääntökirja löytyy tältä sivustolta osoitteesta: www.lentopalloerotuomarit.fi/saannot/

Tulkinta- ja tuomarilinja

Tulkintalinja käsittää ne pallokäsittelyn tulkintaohjeet, joita Lentopalloliitto antaa ennen sarjakauden alkua eri sarjatasoja varten. Aluekouluttajat pitävät tuomareille ennen sarjakauden alkua koulutustilaisuuden, jossa mm. edellä olevat asiat käsitellään. Nuorisotuomareilla on mahdolisuus osallistua näihin koulutustilaisuuksiin. Aktiivinen osallistuminen tilaisuuksiin varmistaa ajantasaisen tiedon säännöistä ja sarjamääräyksistä sekä muista tuomarointiin liittyvistä ajankohtaisista aiheista.

Kun tuomari soveltaa tulkintalinjaa ottelussa, niin hänen persoonallinen otteensa tulee esiin. Tätä kutsutaan tuomarilinjaksi. Tuomarilinjassa on tärkeintä tasaisuus ja se, että linja pysyy samanlaisena molemmille joukkueille läpi koko ottelun ajan. Tuomarin tulee noudattaa sarjatasolle määrättyjä tuomitsemislinjoja.

Pillin käyttö ja käsimerkit

Pilli on erottomaton osa tuomaria. Sen avulla hän johtaa peliä. Pillin avulla tuomari puhuu ottelussa; se ilmentää hänen sisintään enemmän kuin uskommekaan. Epäselvässä tilanteessa, esim. näkemysratkaisussa, määrätietoinen ja varma vihellys estää arvostelun, joka muuten ehkä olisi seurauksena.

Usein tuomarit kainostelevat pillin ja käsimerkkien käyttöä, koska pelkäävät saavansa liikaa huomiota osakseen. Tilanne on kuitenkin päinvastainen. Kuuluva vihellys, sekä selvä ja oikea sääntökirjan mukainen käsimerkki ilmoittavat sekä pelaajille että yleisölle mitä pelissä tapahtui. Kenenkään ei tarvitse näin arvailla mitä tapahtui.

MUISTA!

Seiso ryhdikkäästi

Vihellä kuuluvasti ja terävästi

Näytä vasta sitten käsimerkit rauhallisesti ja oikein

Pallon käsittely

JOS TILANNE ON KYSEENALAINEN MUTTA EI SELVÄSTI VIRHEELLINEN, ON SE HYVÄKSYTTÄVÄ.

Em. lause on erotuomariuden yksi kultaisista ohjeista.

Arvioidessaan pallon käsittelyä tuomarin tulee muistaa, että kaikki kosketukset ovat samanarvoisia. Ratkaisut tulee tehdä näköhavaintona. Erikoistapauksissa voi kosketusäänestä olla apua, mutta pelaajilta ei oteta vastaan arviointia tilanteesta.

Tuomari tarvitsee ennakkoasenteista vapaan mielen. Tilanteita arvioidessaan ei pelaajan asennolla ole merkitystä, vaan ratkaisua tehdessään tuomarin tulee muistaa, että kosketus määrää ratkaisun.

Ratkaisut

Erotuomarin tehtävänä on tehdä ratkaisuja, joskus epämiellyttäviäkin. On luonnollista, että yleisö, valmentajat ja pelaajat huutavat ja kommentoivat, mutta ratkaisuihin ne eivät saa vaikuttaa.

Anna virheen tapahtua ennen kuin vihellät. Hätiköidyt ja liian aikaiset vihellykset heikentävät pelaajien luottamusta sinuun. Jos lipsahdus tulee, älä hae syyllistä kentältä, vaan ota uusi pallo. Voit joutua toteamaan, että verkon päällä pallosta taisteltaessa jotain tapahtui ja kaikki ei mennyt oikein, mutta kuka teki ja mitä, jäi epäselväksi. Pelin katkaisu tässä tilanteessa ei ratkaise mitään. Päättäväinen ja varma esiintyminen, joskus hieman kyseenalaisissakin tilanteissa, on ratkaisevaa.

Erotuomarin valtuuksiin kuuluu myös ratkaista ne kysymykset, joita säännöt eivät tunne. Hänellä ei ole ennakkotapauksia pelattavassa pelissä, joten terve harkinta ja kokemus sanelevat ratkaisut.

Havainto ja sijoittuminen

Pää- ja verkkotuomari ovat tuomaripari, jonka yhteistyön tulee sujua kitkattomasti. He Täydentävät toisiaan. Myös heidän tehtävänsä ovat erilaiset. Yleisenä ohjeena voidaan sanoa, että päätuomari seuraa pallon kulkua, kun taas verkkotuomari keskittyy verkkotilanteisiin mm. hyökkäyslyönnin jälkeen. Verkkotuomarin tehtävässä virheenä on usein se, että hän seuraa pallon kulkua sen sijaan, että keskittyisi omaan ensisijaiseen tehtäväänsä verkolla.

Tuomareiden työskentelyolosuhteet tulee luoda niin hyviksi kuin mahdollista. Päätuomarille pitää olla kunnollinen teline; ei mikään horjuva laatikkokasa, jonka päällä joutuu tasapainoilemaan. Verkkotuomarille on löydyttävä pylvään takaa riittävästi liikkumatilaa. Jos tilaa on niukasti, niin kirjurin pöytä tulee sijoittaa keskirajan jatkeesta sivummalle.

3 SÄÄNTÖOSA

Otteita kansainvälisistä- ja minilentopallosäännöistä lisäselvityksin.

Minilentopallon säännöt jaetaan tarvittaessa erikseen. Kansainvälisten Lentopallosääntöjen hankkiminen on vapaaehtoista.

3.1 PELIALUE

Kuva 1. Pelialueen rajat, kentän alueet ja ottelun toimitsijat

3.2 PELAAJIEN VARUSTEET

Pelaajan varusteisiin kuuluu pelipaita, -housut ja -kengät. Virallisissa otteluissa pelaajilla tulisi olla yhdenmukaiset numeroidut pelipaidat.

On kiellettyä pitää ottelun aikana sellaisia esineitä, jotka voivat aiheuttaa loukkaantumisen tai antaa etua pelaajalle.

Pelaajat saavat käyttää silmälaseja omalla vastuullaan.

3.3 OSANOTTAJIEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

a) PERUSVELVOLLISUUDET

Osanottajien on käyttäydyttävä kunnioittavasti, kohteliaasti ja urheiluhengen mukaisesti niin tuomareita kuin muitakin toimitsijoita, vastustajia, pelitovereita ja yleisöä kohtaan.

Joukkueen kapteeni ja valmentaja ovat vielä erityisesti vastuussa joukkueensa käyttäytymisestä.

b) KAPTEENI

Ennen ottelua joukkueen kapteeni allekirjoittaa pöytäkirjan.

Kapteeni edustaa joukkuetta arvonnassa.

Ottelussa joukkueen kapteeni toimii pelikapteenina aina ollessaan pelissä. Kun pallo ei ole pelissä, pelikapteenilla, ja vain hänellä, on oikeus puhutella erotuomareita.

Kapteeni allekirjoittaa pöytäkirjan pelin loputtua tulosmerkinnät tarkistettuaan.

3.4 PISTEEN, ERÄN JA OTTELUN VOITTAMINEN

a)  PALLORALLIN VOITTAMINEN

Palloralliksi nimitetään sarjaa pelitapahtumia, jotka alkavat aloittajan suorittamasta aloituksesta ja päättyvät siihen, kun pallo kuolee. Päättynyt palloralli on sarja pelitapahtumia, joka johtaa pisteen saamiseen.

Jos aloituksen suorittanut joukkue voittaa pallorallin, niin se saa pisteen ja jatkaa aloittamista.

Jos aloituksen vastaanottanut joukkue voittaa pallorallin, niin se saa pisteen, suorittaa kiertovaihdon sekä seuraavan aloituksen.

b) ERÄN VOITTAMINEN

Erän voittaa joukkue, joka ensin saavuttaa 25 pistettä ja vähintään kahden pisteen eron vastustajaansa. Jos tilanne on tasan 24-24, peli jatkuu kunnes saavutetaan kahden pisteen ero (esim. 26-24 tai 27-25).

Ratkaisevan erän voittaa joukkue, joka ensin saavuttaa 15 pistettä ja vähintään kahden pisteen eron vastustajaansa. Jos tilanne on tasan 14-14, peli jatkuu kunnes saavutetaan kahden pisteen ero (esim. 16-14 tai 17-15).

c) OTTELUN VOITTAMINEN

Ottelun voittaa joukkue, joka ensin voittaa joko kolme erää (pitkä peli) tai kaksi erää (lyhyt peli) esim. 3-0, 3-1, 3-2 tai 2-0, 2-1.

Jos erätilanne on 2-2, pelataan ratkaiseva viides erä.

Kansallisissa kahden voittoerän otteluissa ratkaisevana eränä on kolmas erä.

d) LUOVUTUS JA JOUKKUEEN JÄÄMINEN VAJAAKSI

Jos joukkue ilman asianmukaista syytä jää saapumatta pelipaikalle ajoissa, katsotaan sen luovuttaneen ottelun ja julistetaan hävinneeksi 0-3 ja jokaisen erän 0-25. Sama koskee pelin jatkamisesta kieltäytymistä kehotuksen jälkeen.

Jos joukkue jää vajaaksi erässä tai ottelussa, niin vastapuolelle annetaan voittoon tarvittavat pisteet tai pisteet ja erät vajaan joukkueen säilyttäessä siihen mennessä saavuttamansa pisteet ja erät.

3.5 OTTELUUN VALMISTAUTUMINEN

 ARVONTA

Ennen ottelun alkua päätuomari ja verkkotuomari yhdessä suorittavat joukkueiden kapteenien kanssa arvonnan. Sen voittaja valitsee joko aloituksen (”pallon”) tai aloituksen vastaanoton tahi kenttäpuolen. Hävinnyt saa jäljelle jäävän valinnan.

Jos joudutaan pelaamaan ratkaiseva erä, päätuomari suorittaa uuden arvonnan.

3.6 JOUKKUEEN ALOITUSKOKOONPANO

 a) ALOITUSJÄRJESTYS

Ennen kunkin erän alkua kirjuri merkitsee pöytäkirjaan joukkueen aloitusjärjestyksen aloitusjärjestyslipuketta hyödyntämällä tai kentältä.

b) KENTTÄKIERTO

Alkuasemien mukaista kiertojärjestystä on noudatettava koko erän ajan

Kentällä tulee olla aina kuusi pelaajaa. Minilentopallossa; D neljä pelaajaa ja E kolme pelaajaa. https://junnulentis.fi/2015/08/14/minisaannot-kaudella-2015-2016/

3.7 PELAAJIEN SIJOITTUMINEN KENTÄLLE JA KIERTOVAIHTO

 a) SIJOITTUMINEN

Aloitussyötön (=lyönnin) hetkellä on kummankin joukkueen oltava oman kenttäpuolensa sisällä kiertojärjestyksessä ( aloittajaa lukuunottamatta).

Verkon puoleisen rivin pelaajat ovat etupelaajia ja heidän on sijoituttava pelipaikoille (vasemmalta oikealle) IV, III JA II. Myös minilentopallossa.

Muut kolme pelaajaa ovat takapelaajia (vasemmalta oikealle) V, VI ja I. Minilentopallossa D jun on vain yksi takapelaaja (I) ja E jun pelaajat ovat IV, III ja II.

Etupelaajan jommankumman jalan jonkin osan on oltava lähempänä keskirajaa kuin vastaavan takapelaajan jalat, kuva 2. Minilentopallossa, kuva Oikean ja vasemmanpuoleisten pelaajien jommankumman jalan jonkin osan on oltava lähempänä ao. sivurajaa, kuin vastaavan keskipelaajan jalat, kuva 2. Minilentopallossa, kuva 3.

 b) PELIPAIKKANUMEROINTI JA PELAAJANUMEROINTI

Pelaajien sijoittumisien kohdalla säännöt tuntevat termit pelipaikkanumerointi ja pelaajanumerointi. Näitä kahta termiä ei pidä sekoittaa keskenään.

Pelipaikkanumerointi tarkoittaa kiinteästi, mutta näkymättömästi kenttään merkittyä numerointia (kuvat 2 ja 3). Näillä pelipaikoilla pelaajat pelin eri vaiheissa pelaavat.

Pelaajanumerointi tarkoittaa pelaajien henkilökohtaisia numeroita, jotka selviävät pelaajien pelipaidoista, sekä ottelupöytäkirjan pelaajaluettelosta.

 
Kuva 2. pelaajien sijoittuminen   Kuva 3. pelaajien sijoittuminen minilentopallossa

 

 
Kuva 4. esimerkki sijoittumisvirheestä   Kuva 5. esimerkki sijoittumisvirheestä minilentopallossa

 

Kuvassa 4 on tyypillinen vastaanottavan joukkueen sijoittumisvirhe. Joukkueen passari on IV-pelipaikalla ja on tulossa keskelle passaamaan. III-pelipaikan pelaaja on siirtynyt sivurajan tuntumaan tarkoituksenaan lyödä vasemmasta laidasta. Keskelle kenttää jää aloituksen hetkellä suuri ”aukko”, jota VI-pelipaikan pelaaja siirtyy peittämään. Seurauksena on aloitussyöttöhetkellä sijoittumisvirhe pelipaikkojen III ja VI pelaajien kesken.

Kuvassa 5 on III-pelipaikan pelaaja passari. II-pelipaikan pelaaja on aloituksen vastaanottaja. Hän siirtyy keskemmälle aloitusta vastaanottamaan. Seurauksena on aloitussyöttöhetkellä sijoittumisvirhe pelipaikkojen III ja II pelaajien kesken.

3.8 PELAAJAVAIHTO

a) SÄÄNNÖNMUKAINEN VAIHTO

Pelaajavaihdolla tarkoitetaan pelaajan siirtymistä erotuomarin luvalla kentältä pois ja toisen pelaajan tulemista hänen tilalleen.

Joukkueella on oikeus kuuteen pelaajavaihtoon erää kohti. Minilentopallon vaihtoperiaatteet sekä kiertovaihtomenettely selviävät minilentopallosäännöistä.

Yhdellä kertaa voidaan vaihtaa yksi tai useampi pelaaja.

Erän aloittanut pelaaja voidaan vaihtaa ulos, mutta vain kerran erässä. Hän voi palata kentälle, mutta vain omalle paikalleen aloitusjärjestykseen.

Vaihtopelaaja voi tulla peliin vain kerran erässä, erän aloittaneen pelaajan paikalle. Hänen tilalleen voidaan vaihtaa vain pelaaja, jonka tilalle hän tuli.

b)POIKKEUKSELLINEN VAIHTO

Loukkaantunut pelaaja(paitsi Libero), joka ei kykene jatkamaan peliä, pyritään vaihtamaan säännönmukaisella vaihdolla. Jos tämä ei ole mahdollista, joukkueella on oikeus suorittaa poikkeuksellinen vaihto (rajoituksista vapaa).

c) ERÄSTÄ TAI OTTELUSTA POISTETUN PELAAJAN VAIHTAMINEN

ERÄSTÄ tai OTTELUSTA POISTETTU pelaaja on pystyttävä vaihtamaan säännönmukaisen vaihdon avulla, muuten joukkue todetaan vajaaksi. Vajaaksi jäänyt joukkue häviää ko. erän säilyttäen siihen asti saamansa pisteet. Vastapuolelle lisätään tarvittavat pisteet.

3.9 PALLO PELISSÄ

 a) PALLO PELISSÄ

Erotuomari antaa vihellyksellä luvan aloitukseen ja pallo tulee peliin aloituksen lyöntihetkellä.

b) EI PELISSÄ OLEVA PALLO

Pallo päättyy tai ei ole enää pelissä erotuomarin viheltäessä virheen tai muun tapahtuman.

c) PALLO ”SISÄLLÄ”

Pallo on ”sisällä”, kun se koskettaa pelikentän pintaa rajat mukaanlukien (kuva 6). Virhe joukkueen, jonka kenttään pallo koskee.

d) PALLO ”ULKONA”

Pallo on ”ulkona”, kun

sen lattiaa koskeva osa on kokonaan rajaviivojen ulkopuolelle (kuva 7)

se koskettaa jotain esinettä tai rakennetta kentän rajojen ulkopuolella, kattoa tai ulkopuolisia henkilöitä

koskettaa antennia, köysiä, pylvästä tai verkkoa itseään verkkomerkkien ulkopuolella (kuva 8)

se ohittaa kokonaan verkkotason osittain tai kokonaan ylityskaistan ulkopuolelta (kuva 8).

Kuvassa 6 pallo on kuvattu litistyneenä kenttää vasten, vastaavalla tavalla kuin säännöt asian määrättelevät.

 

3.10 PALLON “PELAAMINEN”

a)  JOUKKUEEN LYÖNNIT

Joukkueella on lupa käyttää kolme lyöntiä pallon palauttamiseen verkon yli.

Torjuntakosketusta ei lasketa joukkueen lyönniksi.

Torjuntakosketuksensa jälkeen sama pelaaja saa uudelleen koskea palloon. Tämä kosketus katsotaan joukkueen ensimmäiseksi lyönniksi.

b) LYÖNNIN RAJAT

Palloa saa koskettaa millä tahansa kehonosalla.

Palloa on lyötävä puhtaasti, eikä se saa pysähtyä pelaajan käsiin tai muuhun ruumiinosaan (sitä ei saa nostaa, kantaa tai heittää). Pallo saa pompahtaa mihin suuntaan tahansa (pallo ei saa pysähtyä).

c) PALLON KÄSITTELYN TULKINTALINJAT

Sarjamääräyksissä kerrotaan eri sarjatasojen tuomitsemislinjat, jotka muodostuvat kolmesta tulkintatasosta.

3.11 PALLO VERKOLLA

a) VERKON YLITTÄVÄ PALLO

Pallon on ylitettävä verkko ylityskaistan läpi, kuva 8.

Ylityskaista on verkkotason se osa, jota rajaa:

alhaalta verkon yläreuna

sivuilta antennit ja niiden kuvitellut jatkeet; ylhäältä katto.

 
Kuva 7. Verkon ylittävä pallo Kuva 8. Verkon ylittävä pallo
b) VERKKOA KOSKEVA PALLO

Ylittäessään verkon pallo saa koskettaa siihen. Pallo ei saa koskettaa antenniin.

3.12 PELAAJA VERKOLLA

 a) VERKON YLI KUROTTAUTUMINEN

Torjunnassa on sallittua koskea palloa verkon toisella puolella, kunhan sillä ei puututa vastustajan peliin ennen sen hyökkäyslyöntiä tai sen aikana.

Hyökkäyslyönnin jälkeen on sallittua viedä käsi verkon yli, kunhan kosketus on tapahtunut verkon omalla puolella.

b) VERKON ALITTAMINEN

Verkon alittaminen on sallittu, mikäli pelaaja ei puutu vastustajan peliin.

Vastustajan kentän koskettaminen kehon osalla on sallittua siten, että ylittävän jalkaterän jokin osa joko koskettaa keskirajaa tai on sen yläpuolella. Toisen joukkueen häirintää ei kuitenkaan saa tapahtua jalkaterän tai muiden kehon osien ylityksistä johtuen. Sarjamääräyksissä on poikkeussääntö aikuisten alimmille ja d- f juniorien sarjatasoille.

3.13 VERKON KOSKEMINEN

Verkon koskeminen on virhe silloin, kun pelaaja pallon pelaamissuorituksen aikana koskee verkkoa antennien välissä tai itse antennia. Muutoin verkkovirhe voi syntyä, kun verkkoon kosketaan tasapainon saavuttamiseksi tai tuen ottamiseksi palloa pelattaessa antennien välissä tai hankitaan epäreilua etua tai estetään vastapuolen sääntöjen mukaista pelaamista tai tartutaan verkkoon kiinni.

Suoritettuaan lyönnin pelaaja saa koskea verkkopylvästä, -köysiä tai muuta esinettä verkon ulkopuolella edellyttäen, ettei sillä häiritä vastustajan peliä.

3.14 ALOITUSSYÖTTÖ

 a) MÄÄRITELMÄ

Aloitussyötöllä tarkoitetaan pallon toimittamista peliin. Sen suorittaa oikeanpuoleinen takapelaaja aloitussyöttöalueelta lyömällä palloa yhdellä kädellä tai käsivarren osalla. Nuorten sarjamääräyksissä ja minilentopallosäännöissä on poikkeuksia aloituksen suorittamisesta nuorempien sarjatasoilla.

b) ALOITUSJÄRJESTYS

Pelaajien on noudatettava pöytäkirjaan merkittyä aloitusjärjestystä.

c) ALOITUSSYÖTTÖLUVAN ANTAMINEN

Päätuomari antaa luvan aloitussyöttöön varmistettuaan, että aloitussyöttäjällä on pallo hallussaan ja joukkueet sekä toimitsijat ovat valmiina peliin.

d) ALOITUSSYÖTÖN SUORITTAMINEN

Aloitussyöttölyönnin hetkellä tai ponnistaessaan hyppyaloitukseen aloitussyöttäjä ei saa koskettaa kenttää (päätyraja mukaan lukien) eikä lattiaa aloitussyöttöalueen ulkopuolella.

Aloitussyöttäjän on suoritettava aloituksensa kahdeksan sekunnin kuluessa päätuomarin viheltämällä antamasta aloitussyöttöluvasta.

3.15 HYÖKKÄYSLYÖNTI

 a) MÄÄRITELMÄ

Kaikkea pallon suuntaamista vastapuolelle, paitsi aloitusta ja torjuntaa, pidetään hyökkäyslyöntinä.

Hyökkääjän sormillaan suorittama pudotuspallo (”juju”) on luvallinen vain mikäli palloa selkeästi lyödään eikä palloa kopata tai heitetä.

Hyökkäyslyönti toteutuu hetkellä, jolloin pallo kokonaisuudessaan ylittää verkkotason tai koskettaa vastapelaajaa.

b) ETUPELAAJAN HYÖKKÄYSLYÖNTI

Etupelaaja saa toteuttaa hyökkäyslyönnin miltä korkeudelta tahansa edellyttäen, että lyöntikosketus tapahtuu hänen omassa pelitilassaan.

c) TAKAPELAAJAN HYÖKKÄYSLYÖNTI

Takapelaaja saa toteuttaa hyökkäyslyönnin hyökkäysrajan takaa pallon korkeusasemasta riippumatta ja edellyttäen, että hänen jalkansa ei hänen hypätessään kosketa tai ylitä hyökkäysrajaa. Takapelaajan etukentältä toteuttaman hyväksyttävän hyökkäyslyönnin ratkaisee pallon ainakin osittainen olo verkon yläreunan alapuolella.

d) LIBERON HYÖKKÄYSLYÖNTI

Libero ei saa suorittaa hyökkäyslyöntiä miltään kentän alueelta, mikäli pallo on kokonaisuudessaan verkon yläreunan yläpuolella. Liberon käytössä poikkeuksia nuorten sarjamääräyksissä ja liberoa käytetään vain B-ikäluokasta alkaen.

3.16 TORJUNTA

 a) TORJUMINEN

Torjuminen on verkon tuntumassa tapahtuvaa toimintaa vastapuolelta tulevan pallon pysäyttämiseksi kurottautumalla verkon yläpuolelle, riippumatta palloon koskettamisen korkeudesta. Palloon koskettamisen hetkellä jonkin kehon osan on oltava verkon yläreunan yläpuolella.

Torjunta toteutuu aina kun torjuja koskee palloa.

b) TORJUNTA VASTUSTAJAN PUOLELLA

Torjunnassa pelaaja voi viedä kätensä verkon toiselle puolelle edellyttäen ettei puutu vastapuolen peliin.

c) TORJUNTAVIRHEET

Torjuja koskettaa palloa vastustajan pelitilassa samanaikaisesti tai ennen kuin vastustaja on suorittanut hyökkäyslyönnin.

Takarivin pelaaja tai libero suorittaa toteutuneen torjunnan tai osallistuu sellaiseen.

3.17 SÄÄNTÖMÄÄRÄISET PELIKATKOT

 a) MÄÄRITELMÄ

Sääntömääräiset pelikatkot ovat aikalisä ja pelaajavaihto.

 b) KATKOPYYNNÖT

Katkoa voi pyytää vain valmentaja tai pelikapteeni valmentajan puuttuessa pallon ollessa kuollut, ennen aloituslupaa, asianmukaista käsimerkkiä käyttäen.

c) AIKALISÄ

Aikalisä kestää 30 sekuntia.

Aikalisän ajaksi pelissä olevien pelaajien on tultava vaihtopenkkiensä luo pois kentältä.

Joukkueella on erää kohti kaksi aikalisää.

d) PELAAJAVAIHTO

Vaihtokatko kestää vain sen ajan, mikä tarvitaan vaihdon merkitsemiseen pöytäkirjaan ja pelaajien vaihtamiseen kentälle.

Vaihtopyyntö on vaihtopelaajan astuminen vaihtoalueelle pelikatkon aikana valmiina pelaamaan. Jos valmentaja aikoo vaihtaa useamman kuin yhden pelaajan, niin pelaajien on saavuttava yhdessä vaihtoalueelle. Tällöin vaihdot tehdään peräkkäin, pelaajapari kerrallaan. Minilentopallosäännöissä on poikkeuksia pelaajavaihtojärjestelmään.

3.18 OTTELUN VIIVYTTÄMINEN JA VIRHEELLINEN KATKOPYYNTÖ

 a) MÄÄRITELMÄ

Viivytystä on joukkueen säännöissä tarkemmin eritelty virheellinen toiminta, joka lykkää pelin jatkumista. Virheellisiä katkopyyntöjä ovat säännöissä tarkemmin mainittavat toimet.

b) VIIVYTYKSEN RANKAISEMINEN

Joukkueen ensimmäisestä viivytyksestä ottelussa määrätään viivytysvaroitus.

Toinen, ja sitä seuraavat, minkä tahansa tyyppiset saman joukkueen viivytykset samassa ottelussa katsotaan virheiksi ja niistä määrätään viivytysrangaistus (pallohäviö).

Joukkueen ensimmäinen virheellinen katkopyyntö merkitään myös pöytäkirjan ao. kohtaan.

3.19 POIKKEUKSELLISET KATKOT

 a) LOUKKAANTUMINEN

Jos pelaaja loukkaantuu vakavasti kesken pelin, erotuomarin on katkaistava peli heti. Palloralli pelataan uudelleen.

Jos loukkaantunutta pelaajaa ei voida vaihtaa säännönmukaisesti tai poikkeuksellisesti, pelaajalle myönnetään kolmen minuutin toipumisaika, mutta samalle pelaajalle kuitenkin vain kerran ottelussa. Jos pelaaja ei toivu, joukkue todetaan vajaaksi.

b) ULKOPUOLISET HÄIRIÖT

Jos pelin aikana esiintyy ulkopuolista häiriötä, esim. vieras pallo kentällä, peli on katkaistava ja pallo pelataan uudelleen.

3.20 ERÄTAUKO JA PUOLTENVAIHTO

 a) ERÄTAUKO

Erien välinen tauko kestää 3 minuuttia. Tänä aikana suoritetaan puoltenvaihto ja aloitusjärjestyksen merkitseminen pöytäkirjaan.

b) PUOLTENVAIHTO

Joukkueet vaihtavat kenttäpuolia jokaisen erän jälkeen, ratkaisevaa erää lukuunottamatta.

Kun erää johtava joukkue on ratkaisevassa erässä saanut kahdeksan pistettä, joukkueet vaihtavat kenttäpuolia, ilman viivyttelyä. Jos kenttäpuolia ei ole vaihdettu aikanaan, se tehdään heti, kun puoltenvaihtotarve huomataan. Pistetilanne säilyy sellaisenaan kuin se on vaihdon tapahtuessa.

3.21 KÄYTTÄYTYMISRIKKEET

 a) LUOKITTELU

Epäurheilijamainen käytös: esim väittelyn jatkaminen tms.

Räikeä käytös: hyvien tapojen ja moraalin vastainen sekä halveksiva käytös.

Loukkaava käytös: henkilökohtaiset loukkaukset sanoin tai elein.

Väkivaltainen käytös: fyysinen hyökkäys tai sillä uhkailu.

b) RANGAISTUKSET

Käytösvaroitus: epäurheilijamaisesta käytöksestä ensivaiheessa ei vielä rangaista, mutta joukkueen pelikapteenia varoitetaan joukkueen lähestymisestä rangaistavaa tasoa. Myöhemmin jatkuessaan ko. pelaajaa varoitetaan keltaisella kortilla, joka merkitään pöytäkirjaan, mutta ei aiheuta pisteseuraamuksia. Yksi keltainen kortti/joukkue.

Käytösrangaistus: räikeästä käytöksestä joukkuetta rangaistaan pallohäviöllä ja tämä ilmaistaan joukkueen jäsenelle punaisella kortilla. Yksi punainen kortti/pelaaja mahdollinen. Tämä merkitään pöytäkirjaan pisteseuraamuksin. Ei edellytä välttämättä edeltävää varoitusmenettelyä.

Erästä poistaminen: loukkaavasta ja toistetusta räikeästä käytöksestä rangaistaan poistamalla joukkueen jäsen erän loppuajaksi ja tämä ilmaistaan näyttämällä samassa kädessä sekä keltaista että punaista korttia. Tämä merkitään pöytäkirjaan, mutta ei aiheuta pisteseuraamuksia. Erästä poistetun joukkueen jäsenen on pysyttävä vapaa-alueen ulkopuolella olevalla rangaistusalueella erän loppuaika. Henkilön toinen erästä poistaminen ottelun aikana johtaa hänen poistamiseensa koko ottelusta.

Ottelusta poistaminen: väkivaltaisesta, toistetusta loukkaavasta ja kolmannesta räikeästä käytöksestä rangaistaan poistamalla pelaaja (tai joukkueen muu jäsen) ottelun loppuajaksi pelialueelta ja tämä ilmaistaa näyttämällä eri käsissä samanaikaisesti punaista ja keltaista korttia. Tämä merkitään pöytäkirjaan, mutta ei aiheuta pisteseuraamuksia.

Sääntöjen lisäksi sarjamääräyksissä on erityisesti kiinnitetty huomiota ottelussa ja turnauksissa käyttäytymiseen liittyviin seikkoihin, jotka joukkueiden lisäksi turnausvastaavan on hallittava.

c) RIKE TAUON AIKANA

Käytösrike ennen ottelua tai erien välillä myös rangaistaan ja lasketaan seuraavan erän seuraamukseksi.

3.22 OTTELUN JOHTAMINEN

 a) EROTUOMARI

Ottelua johtaa erotuomari.

Hänen tulee, erityisesti nuorten otteluissa, omaksua kasvattajan asenne.

Hänen on kiinnitettävä erityistä huomiota reilun pelin periaatteisiin.

Hän valvoo, että minilentopalloilussa kuten lentopalloilussa yleensäkin pelaajat osoittavat hyvää yhteishenkeä ja -toimintaa niin vastustajiaan, kanssapelaajiaan, yleisöä, kuin tuomareitakin kohtaan.

Hän ei salli pelaajien keskustella päätöksistään (poikkeuksena pelikapteenin asialliset kysymykset epäselvissä tilanteissa).

Hänen tulee kiinnittää huomiota myös yleisön käyttäytymiseen. Pelaajille tarkoitettuja henkilökohtaisia solvauksia ei sallita.

b) MENETTELYT

Vain pää- ja verkkotuomarit saavat ottelun aikana käyttää pilliä.

Päätuomari antaa viheltämällä aloitussyöttöluvan.

Tuomari katkaisee pelin virheen tai rikkeen tapahduttua edellyttäen, että hän on varma sen tapahtumisesta ja laadusta.

Katkaistuaan pelin viheltämällä, niin tuomarin on heti sen jälkeen rauhallisesti näytettävä virallisella käsimerkillä

  • seuraavaksi aloittava joukkue
  • virheen laatu
  • virheen tehnyt pelaaja tarvittaessa

Tuomari myöntää pelikatkot asianmukaisten pyyntöjen jälkeen viheltämällä ja  asianomaisia käsimerkkejä käyttäen

4. LENTOPALLOEROTUOMARIN KOULUTUSPOLKU

Minituomari
Nuorisotuomari

Peruskurssi III-luokka

Pöytäkirjakurssi

Jatkokurssi II-luokka

Luokkakorotus I-luokka

Pääsarja- ja Liigatuomari

Kansainvälinen tuomari

Erotuomariluokkien välillä tulisi tyypillisesti toimia tuomarina vähintään 2-3 vuotta ennen luokkakorotusta.

Luokkakorotus nuorisotuomari III-luokkaan (peruskurssi)

Alueen erotuomarikouluttaja kouluttaa.

Mahdollisuus kaikilla seuraavin edellytyksin:

  1. Yli 15-vuotias.
  2. Mielellään lentopallotaustaa
  3. Aktiivisuus
  4. Kyky sääntöjen omaksumiseen

Luokkakorotus III II-luokkaan

Alueen/piirin erotuomarikouluttaja kouluttaa.

Mahdollisuus kaikilla III-luokan tuomareilla seuraavin edellytyksin:

  1. Aktiivinen erotuomaritoiminta.
  2. Aktiivinen osallistuminen koulutustilaisuuksiin.

Aluekouluttaja voi erikoistapauksissa poiketa annetuista ohjeista.

Luokkakorotus II I-luokkaan

ETR:n luokkakorotusryhmä kouluttaa.

Aluekouluttaja tekee ehdokkaista esityksen ETR:n luokkakorotusryhmälle.

Lopullisen valinnan korotuksiin tekee ETR:n luokkakorotusryhmä.

Aluekouluttaja suorittaa ehdokkaiden valinnan seuraavin perustein:

  1. Alueen tarve
  2. Aktiivinen erotuomaritoiminta
  3. Aktiivinen osallistuminen koulutustilaisuuksiin
  4. Erotuomarivuodet

ETR = Lentopalloliiton erotuomariryhmä

5. OPETUSVIDEOITA

Halutessasi voit katsoa muutaman opetusvideon jotka löytyvät minituomarisivuilta.